Alkuvuonna 2026 toimin viestinnänharjoittelijana Nicehearts ry (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.):n ylläpitämässä Naapuriäidit-toiminnassa osana yhteisöpedagogiopintojani. Harjoittelun aikana pääsin kurkistamaan järjestötoiminnan kulisseihin ja tutustumaan siihen, miten monipuolista ja vaikuttavaa viestintä yhteisöllisessä toiminnassa on. Tämä blogiteksti kokoaa havaintoja matkan varrelta: mitä opin työelämästä, millaisen roolin harjoittelijat voivat saada järjestöissä ja miksi naisjärjestöjen monimuotoinen työyhteisö teki minuun niin suuren vaikutuksen.
Kokeiluja ja oppeja työelämää varten
Harjoitteluni aikana pääsin tekemään monipuolisesti viestinnän käytännön töitä: kasvokkaisia haastatteluja aluekoordinaattoreiden ja naapuriäitien kanssa sekä somepostauksia eri alueiden toiminnasta. Jokainen tehtävä vaati ideointia, rohkeutta kokeilla ja sitä, että uskaltaa tehdä asioita itsenäisesti, ja juuri se teki työstä niin antoisaa.
Huomasin nopeasti, että harjoittelu valmensi minua hyvin oikeaan työelämään. Opin aikatauluttamaan arkeani, kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja reagoimaan tilanteisiin, jotka eivät aina menneet suunnitelmien mukaan. Samalla opin paljon myös itsestäni: millaisissa tehtävissä viihdyn ja missä olen kasvanut rohkeammaksi.
Huomasin myös, että näennäisen yksinkertainen viestintätehtävä saattoi viedä paljon aikaa monien välikäsien, eri kanavien ja kielimuurien vuoksi. Opin kuitenkin, että hyvä viestintä on selkeää ja suunnitelmallista, mutta ennen kaikkea eläväistä.
Harjoittelijoiden merkitys järjestökentällä
Oman harjoitteluni aikana huomasin, miten suuri merkitys tuoreella näkökulmalla oikeasti on. Kun tulee sisään uutena, näkee asioita, joihin muut eivät välttämättä kiinnitä huomiota, ja välillä huomaa jopa kysyvänsä ääneen sellaisia asioita, jotka ovat muille itsestäänselvyyksiä. Olen sitä mieltä, että juuri tämä ulkopuolinen katse on yksi syy siihen, miksi harjoittelijoita kannattaa ottaa mukaan toimintaan.
Samalla olen huomannut, miten paljon harjoittelija voi saada irti järjestöympäristöstä. Se on paikka, jossa oppii nopeasti, koska tilanteet ovat aitoja ja ihmiset tulevat monenlaisista taustoista. Minulle harjoittelu oli ennen kaikkea mahdollisuus testata omaa osaamistani ja huomata, että pärjään – ja että minulla on annettavaa.
Harjoittelijoiden ottaminen ei ole pelkkä velvollisuus tai muodollisuus – se on sijoitus järjestön tulevaisuuteen. Järjestö saa uusia ideoita ja tekijöitä, ja opiskelija saa kokemuksen, joka vahvistaa ammatillisia valmiuksia tulevaisuuden järjestötyöntekijöinä.
Naisjärjestöjen merkitys ja monimuotoisen työyhteisön voima
Harjoittelun aikana ymmärsin yhä kirkkaammin, miksi naisjärjestöjen työ on korvaamatonta. Ne eivät ole vain toimijoita palvelujärjestelmän rinnalla, vaan yhteisöjä, jotka rakentavat luottamusta, osallisuutta ja turvallisuutta ruohonjuuritasolla. Kun kynnys osallistua on matala ja ilmapiiri lämmin, mukaan uskaltautuvat myös ne, joille viralliset palvelut tuntuvat etäisiltä tai vaikeilta.
Naapuriäidit-toiminnassa minusta oli erityisen hienoa nähdä työyhteisön monimuotoisuus. Kun tiimissä on erilaisia kieliä, kulttuureja ja taustoja, syntyy ymmärrystä, jota ei voi opetella kirjoista. Monimuotoisuus on konkreettinen voimavara, joka lisää osallistujien luottamusta, sekä madaltaa osallistumisen kynnystä.
Viestinnän näkökulmasta tämä oli todella opettavaista: piti miettiä, miten viesti tavoittaa mahdollisimman monen, miten kielimuuri huomioidaan ja miten tarinat kerrotaan niin, että ne tuntuvat omilta myös niille, jotka eivät vielä tunne toimintaa. Opin, että hyvä viestintä ei ole vain selkeää, vaan sen pitää olla myös empaattista ja saavutettavaa.
Uskon, että tulevaisuudessa järjestökenttä korostaa entistä enemmän monikielisyyttä, saavutettavuutta ja yhteisöllisiä kohtaamisia. Ihmisten tarinat ja kokemukset ovat yhä keskeisemmässä roolissa, ja viestinnällä on iso tehtävä siinä, että ne tulevat näkyviksi ja kuulluiksi.
Lopuksi – kiitollisena kohti tulevaa
Olen todella iloinen siitä, että sain toteuttaa viestinnänharjoittelun Nicehearts ry:n Naapuriäidit-toiminnassa. Harjoittelussani olen saanut kohdata upeita ihmisiä, kokea yhteenkuuluvuutta, sekä syventänyt ammatillista osaamistani järjestökentällä. Harjoittelu on vahvistanut käsitystäni siitä, että yhteisöllinen, ihmisläheinen työ sopii minulle erinomaisesti.
Naapuriäidit-toiminta on osoittanut minulle sen, miten inspiroivaa on tehdä merkityksellistä työtä, ja on ollut äärimmäisen hienoa olla osana niin vahvaa ja valovoimaista tiimiä. Tämän kokemuksen myötä suuntaan kohti tulevaa yhteisöpedagogin uraa entistä rohkeampana, motivoituneempana ja kokemusta rikkaampana.
Kirjoittaja: Venny Mäkelä
Kirjoittaja on yhteisöpedagogiopiskelija Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Humak), ja toteutti viestinnänharjoittelun Naapuriäidit-toiminnassa.