Lähes kymmenen vuoden ajan olen työskennellyt Naapuriäidit-toiminnassa, ensin vapaaehtoisena ja myöhemmin koordinaattorina. Tänä aikana olen kuullut toistuvasti yhteistyökumppaneilta ja paikallisilta palveluilta kysymyksen: ”Missä ovat maahan muuttaneet naiset?”
Kysymys viittaa poissaoloon. Todellisuudessa kyse ei ole näkymättömyydestä vaan tunnistamisesta.
Sitra toteaa Megatrendit 2026 -selvityksessään, että Suomi on jo monikulttuurinen maa, jossa asuu yli puoli miljoonaa ulkomaalaistaustaista ihmistä. Monimuotoisuus ei tarkoita ainoastaan etnistä taustaa, vaan myös arvojen, sukupuolen, iän ja kokemusten moninaisuutta. Seuraavan vuosikymmenen aikana Suomen on kehitettävä kaksisuuntaista integraatiota, jossa asenneilmapiiri, luottamus ja vastaanottavaisuus mahdollistavat sen, että ihmiset haluavat rakentaa tulevaisuutensa Suomeen. (Sitra, 2026.)
Sitra korostaa myös, että arjen kokemukset työpaikoilla ja naapurustoissa ratkaisevat sen, kokeeko ihminen kuuluvansa yhteisöön. Luottamus rakentuu kirjastoissa, vapaaehtoistyössä ja harrastustoiminnassa. Talouden vahvistuminen edellyttää sekä ikääntyneiden pidempää työuraa että ulkomaalaistaustaisten ihmisten osallistumista työelämään (Sitra, 2026).
Tässä yhteydessä kysymys ei ole siitä, missä maahan muuttaneet naiset ovat. Kysymys on siitä, tunnistammeko heidän vaikutuksensa.
Missä ovat maahan muuttaneet naiset?
Vuodesta 2016 lähtien Naapuriäidit-toiminnassa on koulutettu yli 600 vapaaehtoista naista eri puolilla Suomea. He järjestävät yhteisöllisiä kahviloita, vähentävät yksinäisyyttä, tukevat uusia tulijoita arjen kysymyksissä sekä tuovat esiin palvelujärjestelmän kehittämistarpeita ja osallistuvat niiden kehittämiseen yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tämä työ on osa paikallista yhteiskunnallista infrastruktuuria.
Maahan muuttaneet naiset kohtaavat usein rakenteellisia haasteita, jotka liittyvät työllistymiseen, kielitaitoon ja sukupuolittuneisiin odotuksiin. Samalla he aktiivisesti rakentavat kuulumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa (Kieseppä, 2022). Haavoittuvuus ja toimijuus eivät sulje toisiaan pois.
Sitra korostaa, että demokratian kestävyys edellyttää osallistumismahdollisuuksia ja demokratian uudistamista (Sitra, 2026). Kun maahan muuttaneet naiset fasilitoivat dialogeja, organisoivat yhteisötoimintaa ja osallistuvat vaikuttamistyöhön, he vahvistavat paikallista demokratiaa ja yhteiskunnallista luottamusta.
On tärkeää tunnistaa, että maahan muuttaneet naiset eivät ole ainoastaan kotoutumispolitiikan kohderyhmä. He ovat yhteisöjen rakentajia, demokratian vahvistajia ja Suomen sosiaalisen kestävyyden toimijoita. He eivät ole poissa. He rakentavat Suomea joka päivä.
Vaikka naistenpäivää vietettiin sunnuntaina, näistä teemoista ei tulisi puhua vain kerran vuodessa. On tärkeää, että keskustelemme maahan muuttaneiden naisten osallisuudesta, vaikutuksesta ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa jatkuvasti ei ainoastaan juhlapäivinä.
Kirjoittaja:
Analyn Wagas-Hyvönen
Kirjoittaja työskentelee Nicehearts ry:n Naapuriäidit-toiminnassa Suomeen muuttaneiden naisten osallisuuden, hyvinvoinnin ja toimijuuden edistämisen parissa.
Lähteet:
Kieseppä, V. 2022. Doctoral dissertation. University of Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-8394-1 (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Sitra. 2026. Megatrendit 2026 Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/ (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)
Blogitekstin jäsentelyssä ja otsikoiden ideoinnissa käytettiin apuna Chatgpt-tekoälyä.