Malminkartanon Naapuriäidit-kahvilassa vietettiin kevään päätösjuhlaa 21.5. Juhla oli enemmän kuin pelkkä kokoontuminen: se oli yhteistyön, kulttuurien ja yhteisön juhla. Viimeinen kahvila kokosi yhteen vakituiset osallistujamme, Naapuriäidit-koordinaattorit ja vieraat, jotka ovat tukeneet meitä tämän tilan mahdollistamisessa. Se oli muistutus siitä, että yhteisöllisyyttä ei rakenneta vain yhteisten tavoitteiden vaan myös yhteisten hetkien kautta.
Yksi näistä hetkistä oli vietnamilaisten kevätkääryleiden valmistaminen yhteisömme jäsenen johdolla. Hän auttoi meitä raaka-aineiden ostamisessa ja näytti vaihe vaiheelta rullien tekemisen, ja tarjosi meille mahdollisuuden tutustua vietnamilaisiin ruoanlaittoperinteisiin. Jotkut osallistujat rullailivat harjaantunein käsin, kun taas toiset opettelivat ensimmäistä kertaa. Mutta me kaikki opimme yhdessä, makujen, kosketuksen ja keskustelun kautta.
Kun kaikki osallistuivat pilkkomiseen, pyörittämiseen ja sekoittamiseen, kahvila muuttui yhteisten muistojen ja uusien löytöjen paikaksi. Ruoasta tuli itse asiassa yksi voimakkaimmista kulttuurien yhdistäjistä. Kun kaikki söivät jälkiruoaksi nepalilaista riisikheeriä, se herätti meidät muistelemaan ja kertomaan tarinoita: ”Ai, mekin teemme jotain tällaista!” Saksasta Iraniin ja Suomeen, jokaisella kulttuurilla oli oma versionsa ruoasta, joka oli pohjimmiltaan samanlainen, mutta maultaan ja muistoiltaan ainutlaatuinen. Oli hienoa nähdä, miten jokin niinkin yksinkertainen asia kuin riisijälkiruoka saattoi avata keskusteluja, jotka ulottuivat yli maanosien. Se oli todella kulttuurien juhlaa ruuan kautta, jossa tarinat, perinteet ja nauru kulkivat ympäriinsä.
Otan tästä kevät-kaudesta mukaani hiljaisen mutta voimakkaan tosiasian: yhteisöllisyydelle on aina paikka. Kaikki kaipaavat sitä tavalla tai toisella, mutta usein emme ole varmoja siitä, mistä tai miten sitä aletaan rakentaa. Naapuriäidit kahvila-malli tarjoaa lempeän mutta voimakkaan vastauksen. Se tarjoaa riittävästi rakennetta prosessin ohjaamiseksi, mutta jättää samalla tilaa joustavuudelle ja luovuudelle. Se ei ole yhden koon malli, vaan elävä, hengittävä tila, joka mukautuu sinne kokoontuvien ihmisten mukaan.
Koordinaattoreilta saamamme tuki, joka koostuu käytännön välineistä, taidoista ja resursseista, tekee matkan mahdolliseksi. Ja mikä tärkeintä, naapuriäideistä itsestään tulee voiman, solidaarisuuden ja sisaruuden lähde. Se tekee kokoontumisesta yhteisön.
Najwa Abdul Rasheed
Najwa on kaupunkitutkimuksen maisteriopiskelija, joka haluaa rakentaa oikeudenmukaisempia kaupunkeja. Osana Malminkartanossa toimivaa Neighbourhood Mothers Cafe -ryhmää hän auttaa luomaan tiloja, joissa kansainväliset naiset tuntevat yhteenkuuluvuutta ja tarkoitusta arkeen.
Malminkartanon Naapuriäidit-kahvila on kesätauolla ja jatkaa toimintaa taas syksyllä.