Tämä artikkeli on julkaistu alunperin LAB-ammattikorkeakoulun verkkosivuilla (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) englanniksi. Artikkelin kirjoittaja Femke van Schollen teki ensihoito-opintojen toisen työharjoittelun Naapuriäidit-toiminnassa Lappeenrannassa.
Mielenterveys on olennainen osa hyvinvointia, sillä se vaikuttaa siihen, miten ihmiset ajattelevat, tuntevat ja ovat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Se vaihtelee suuresti kulttuuritaustan ja kasvatuksen mukaan. Hyvä mielenterveys auttaa ihmisiä hallitsemaan stressiä, rakentamaan vahvoja ihmissuhteita ja vaikuttamaan myönteisesti yhteiskuntaan. Monet kohtaavat kuitenkin haasteita, jotka vaikuttavat heidän emotionaaliseen, sosiaaliseen ja fyysiseen terveyteensä. Tärkeydestään huolimatta mielenterveys on monissa kulttuureissa edelleen tabuaihe, erityisesti maahan muuttaneiden naisten keskuudessa. (Delara 2016; Bamgbose Pederson & Williams 2022; Nyikavaranda, 2023).
Tässä artikkelissa tarkastellaan, miksi mielenterveys on edelleen arkaluonteinen asia maahanmuuttajayhteisöjen, erityisesti naisten, keskuudessa, ja ehdotetaan kulttuurierityisiä strategioita leimautumisen vähentämiseksi ja hoidon saatavuuden parantamiseksi. Artikkelin on kirjoittanut LAB-ammattikorkeakoulun toisen vuoden ensihoitajaopiskelija Femke van Schelle, ja se perustuu Lappeenrannassa, Etelä-Karjalassa sijaitsevassa Naapuriäidit-toimintaohjelmassa (Naapuriäidit-toiminta) suoritetun mielenterveys- ja päihdeharjoittelun aikana saatuihin näkemyksiin. Nicehearts-järjestön ylläpitämä vertaistuen vapaaehtoisohjelma auttaa maahanmuuttajanaisia integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ryhmätoiminnan ja tuen avulla.
Miksi mielenterveys voi olla tabu maahanmuuttajaperheiden keskuudessa
Monissa kulttuureissa mielenterveysongelmat nähdään heikkoutena. Naisiin kohdistuu lisäpaineita perinteisten sukupuoliroolien vuoksi, jolloin emotionaalisen hädän ilmaiseminen voi vaikuttaa kielteisesti heidän hoivaajan rooleihinsa (Silva & Silva 2023; Ponte 2019.).
Monet maahan muuttaneet pelkäävät, että mielenterveysongelmien paljastaminen voi johtaa syrjimiseen tai siihen, että heitä pidetään sopimattomina työelämään tai vanhemmuuteen (Ijioma 2023). Nämä huolet johtavat usein siihen, että yksilöt kärsivät mielenterveysongelmista hiljaisesti (Pumariega, Rothe & Pumariega 2005).
Esteitä maahan muuttaneiden naisten paremmalle mielenterveydelle
Tietoisuuden puute ja kielimuurit vaikuttavat siihen, että mielenterveyttä pidetään tabuaiheena. Monet maahan muuttaneet tulevat maista, joissa mielenterveyspalvelut ovat vähäisiä, ja he saattavat turvautua yhteisön tai uskonnon antamaan tukeen, jota ei välttämättä ole saatavilla heidän uudessa maassaan (Chiodo 2024).
Uuteen järjestelmään sopeutuminen voi olla haastavaa, ja kielimuurit vaikeuttavat palveluiden ymmärtämistä, oireiden ilmoittamista ja keskusteluita palveluntarjoajien kanssa (Nyikavaranda 2023). Rakenteelliset esteet ja epäluottamus terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan, kuten syrjintä tai epäsensitiivinen suhtautuminen eri kulttuureihin, estävät entisestään ihmisiä hakeutumasta hoitoon (Kirmayer 2011; Iliadou & Papadakaki 2019).
Strategiat maahan muuttaneiden naisten mielenterveyden tukemiseksi
Kulttuurisensitiivisten ja kielellisesti sopivien mielenterveyspalvelujen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää. Tarjoamalla vaihtoehtoja palvelujen tarjonnassa voidaan paremmin vastata maahan muuttaneiden naisten tarpeisiin. Yhteisöpohjaiset vertaistukiryhmät tarjoavat turvallisia tiloja jakaa kokemuksia ja selviytymisstrategioita, vähentää eristäytymistä ja edistää yhteenkuuluvuutta. (Silva & Silva 2023.) Koulutus- ja psykoedukaatio-ohjelmat voimaannuttavat naisia lisäämällä heidän ymmärrystään mielenterveydestä ja käytettävissä olevista resursseista. (Bamgbose Pederson & Williams 2022).
Harjoittelussa korostettiin maahanmuuttajanaisten ja -perheiden mielenterveyteen liittyviä kulttuurisia esteitä ja leimautumista ja tutkittiin ratkaisuja näiden haasteiden voittamiseksi. Mielenterveyskeskustelukortteja ja turvallisemman tilan -kortteja kehitettiin kunnioittavan ja osallistavan ympäristön edistämiseksi. Mielenterveyteen liittyvän stigman murtaminen edellyttää moninaista lähestymistapaa, johon kuuluvat kulttuurisensitiiviset terveydenhuoltopalvelut, yhteisökoulutus ja poliittisia muutoksia. Näihin esteisiin puuttuminen voi antaa yksilöille mahdollisuuden hakea apua ilman pelkoa tai häpeää. Käsittelemättömät mielenterveysongelmat voivat haitata kotoutumista ja aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia. Maahan muuttaneet naiset kohtaavat ainutlaatuisia stressitekijöitä, jotka voivat johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen ja traumaperäiseen stressihäiriöön. (Pumariega, Rothe & Pumariega 2005; Kirmayer 2011.)
Kirjoittajat
Femke van Schelle on ensihoidon opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa.
Valentine Mukundwa-Ishimwe on Naapuriäidit-toiminnan Etelä-Karjalan aluekoordinaattori.
Irina Tiainen on vanhempi lehtori LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähdeluettelon löydät alkuperäisestä artikkelista LAB-ammattikorkeakoulun verkkosivuilta (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.).